Kaikkien niiden

Kaikkien niiden muistoksi

jotka jättivät meidät liian aikaisin.

Muistamme sinut aamulla,

Yöllä

Kun katsomme tähtiä,

Laulu, paikka, tuoksu ..

Olet aina kanssamme ..

- Tuntematon

Eläminen

 “Eläminen sydämissä,

jotka jätämme taaksemme,

ei ole kuolemista. ”

~ Thomas Campbell

Älä seiso haudallani itkien.

 

Älä seiso haudallani itkien.

En ole siellä.

Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,

olen timantin hohde lumessa.

Olen aurinko, joka kuultaa viljaa,

syyssade, joka putoaa hiljaa.

Kun heräät aamuun hiljaisimpaan,

olen ylitsesi maahan uuteen matkaavien muuttolintujen lento.

Olen öisten tähtien loiste hento.

Älä seiso haudallani itkien, en ole siellä, kuollut en.

​

– Mary Elizabeth Frye

Hän lähti

Hän lähti pitkälle matkalle
mukanaan se, minkä elämä antoi,
ja jätti jälkeensä muistojen kirkkaan taivaan,
syvän ikävän.
Jonakin hetkenä ymmärrämme
enemmän kuin nyt.

- Pia Perkiö

Seuraava paikka

Seuraava paikka

Kuolema ei merkitse mitään... 

Olen vain hiljaa siirtynyt seuraavaan paikkaan.

Minä olen minä ja sinä olet sinä. 

Mikään ei ole välillämme muuttunut.

Kutsu minua entisellä tutulla nimelläni, 

puhu minulle yhtä luontevasti kuin ennenkin.

Älä muuta äänenpainoasi, 

älä käytä teennäisen kunnioittavaa tai murheellista sävyä.

Naura niin kuin me aina nauroimme 

yhdessä huvittaville pikku jutuille.

Rukoile, hymyile, ajattele minua - 

anna nimeni olla mukana kaikessa

niin kuin se oli aina, luonnollisena osana elämää, 

vailla varjon häivää.

Elämä on yhtä tärkeää kuin aina ennenkin.

Se on alati sama, se jatkuu keskeytyksettä.

Miksi unohtaisit minut, vaikka et näe minua?

Odotan sinua kunnes tulet, jossakin hyvin lähellä, 

aivan nurkan takana.

Kaikki on hyvin.

Kaniikki Henry Scott Holland

Jumalat ovat salanneet

Jumalat ovat salanneet eläviltä

kuolemisen onnen, jotta he

jaksaisivat elää.

Voitto Viro

Kun mummot kuolevat

Kun mummot kuolevat

heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää

ja joistakin mummoista tulee puita

ja he humisevat lastenlastensa yllä,

suojaavat heitä sateelta ja tuulelta

ja levittävät talvella oksasnsa

lumimajoiksi heidän ylleen.

Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia.

Eeva Kilpi

Jonakin kesäisenä päivänä

Hyvää matkaa, lennä vapaana kohti valoa. 

Ja jonain kesäisenä päivänä tiedän 

että se olet sinä 

joka istahdat hetkeksi kädelleni 

kertomaan että kaikki on hyvin.

- Tuntematon

Painajaisten keskellä

Painajaisten keskellä

huudan 

nimeäsi,

olet poissa, luotani 

tiedän ja tunnen sen.

Ei äiti itke,

että voit nauraa enkelten kanssa,

onnellisena,

keskellä valkeaa maailmaa.

Ikävään poltan kynttilöitä

ja leivon pipareita,

odotan joulua,

odotan kevättä,

odotan sinua kotiin.

Sillä äiti on äiti,

sinulle

vieläkin

- Maarit Virtanen

Syvällä sydämen alla

Syvällä sydämen alla,

kannan sinua,

en itke ääneen,

etten tappaisi iloa ihmisten silmistä

tai sammuttaisi aurinkoa 

kaamoksen keskeltä,

runoilen peiton alla,

piilossa

jopa itseltäni

salassa,

heikkouttani häveten ristin epäilevät käteni,

ja toivon että sinun on hyvä olla

minä jatkan matkaa,

askelteni kaiku

kantaa

minut luoksesi,

kun aika on valmis,

päästämään

minusta

irti

- Maarit Virtanen

Pieni hetki

Pieni hetki pimeyden pinnalla,

täynnä toivoa.

Lapsuuden tunteet viattomalla hangella,

lähellä sydäntä

Tähdissä loistaa 

poismenneiden rakkaus,

äidin askelten kaiku, aattoaamun odotuksessa.

isän lempeä hymy joulupukin kasvoilla,

pienten ihmisten usko jouluiseen satuun,

kaikki palaset palaa paikoilleen.

minussa.

hetki ,pimeyden keskellä,

kynttilät sytyttynä tähän 

joulupöytään

olemme kaikki yhdessä,

luomassa uusvanhoja muistoja 

mukaan matkalle

uuteen vuoteen

- Maarit Virtanen

Lumikiteiden keskellä

Lumikiteiden keskellä palaa tuhannet lyhdyt,

ikuisuuden ikkunalta,

tähdet satavat puiden oksille,

sielulintusi laskeutuu kädelleni,

hetken maailma on toivosta kaunis,

enkä minä itke surusta,

vain onnesta

itken

- Maarit Virtanen

Palaan piilooni

Palaan piilooni,

puhallan kaipuun perhoset

lokakuun auringonlaskuun.

Olen omillani, sydämeni nukkuu kämmenelläsi,

lähetän sinulle viestin,

tähtisumuun,

lapseni,

en unohtanut eräpäivää, en syntymäpäivääsi, en kuolinpäivääsi,

en unohda

rakkauttani sinuun.

- Maarit Virtanen

Kuolema on

Kuolema on julistettu läsnä olevaksi,

sinut poissa olevaksi,

sireenien ujellus,

hiljaisuus,

surulliset kasvot,

puhelin äänettömällä,

sydämeni lyö tyhjää,

toistuuko helvetin kirjo

miljoonin painajaisineen.

Minä en palaa ennalleni,

mikään ei ole pysyvää marraskuun pimeydessä,

kaikki voi kuolla,

kerrallaan.

- Maarit Virtanen

Kaikki jatkuu

Kaikki jatkuu, 

herään aamulla keittämään kahvit,

avaan ja suljen työpaikan oven. 

Hymyilen, itken, hengitän,

olen hetkittäin

onnellinen. 

Vajoan sunnuntaisin muistoihini, 

painan ne syliini, 

niin kuin sinutkin, 

eilen. 

Kaikki jatkuu, kunnes on minun aikani 

päätellä elämän silmukat, 

ja antaa viimeiset suukot.

 

Mutta ei minulla ole kiire lähteä, 

sillä arjen kauneuden keskellä 

sinä olet läsnä 

näyttämässä tietä, 

miten rakkaus, 

kantaa, 

kaiken yli. 

- Maarit Virtanen

Puhkaistu taivas

Puhkaistu taivas sataa untuvaa ohuille oksille, hiljaisuudella on kädet täynnä kyyneliä.

Lokakuussa isä lensi tähtisateeseen,

Marraskuussa matkasi lapsi papan luo ikuisuuden ihmeisiin.

Sinä sanot syksyn mustaa kauniiksi,

minä kutsun tätä ikäväksi.

Se erottaa meidät toisistamme.

Anna minun sytyttää kynttilät kotiini,

pyhittää hetki muistoille, jossa tuoksuu nurmi ja helisee lasten nauru.

Anna minun piirtää illuusio 

ikuisesta onnesta ikkunalautaan.

Vain hetki, heidän kanssaan samassa kuvassa.

Antaa minulle syyn uskoa jumalaan ja menolippuun taivaaseen.

Vain hetki, eikä siitä enempää

- Maarit Virtanen

Kyyneleiden kadottua

Kyyneleiden kadottua,

sydämen sivuäänissä,

kuuluu naurusi,

pehmeän pilven päältä.

Luojani,

minun on ikävä häntä,

niin, että sattuu,

sanoisitko hänelle,

ettei rakkaus kuole,

ennen minua,

tulen se mukanani

hänen luokseen.

Kertoisitko hänelle,

että keitän isille

kahvit

hänenkin puolestaan,

ja annan suukon,

kyynelten kastelemalle

poskelle.

Sano hänelle,

että pidämme toisistamme

huolta,

kunnes olemme taas yhtä.

- Maarit Virtanen

Ristiriidat

Ristiriidat minussa vaihtavat paikkaa,

sydän kallellaan,

rakastan kaikkea

mikä liikkuu.

Yönmustan keskeltä nostan päätäni,

perkele,

minä pärjään,

itseni kanssa marraskuun läpi,

itkeköön taivas,

itkeköön sielu,

itkeköön maatuva maa.

itken mukana en siihen kumminkaan kuole.

Ja jos kuolen,

herään henkiin sylissäsi

- Maarit Virtanen

Syvällä

Syvällä sydämen alla,

kannan sinua,

en itke ääneen,

etten tappaisi iloa ihmisten silmistä

tai sammuttaisi aurinkoa 

kaamoksen keskeltä,

runoilen peiton alla,

piilossa

jopa itseltäni

salassa,

heikkouttani häveten ristin epäilevät käteni,

ja toivon että sinun on hyvä olla

minä jatkan matkaa,

askelteni kaiku

kantaa

sinut luoksesi,

kun aika on valmis,

päästämään

irti

minusta.

- Maarit Virtanen

Hetkestä hetkeen

Hetkestä hetkeen.

Elonaikamme mainen on hetkiä vain

ja ne kohtalo yhteen liittää,

on kausia onnen, niitä mä hain,

myös huolia matkalle riittää.

Lapsuusaika on herkin tuokio vain

vaikka luulin se kestävän aina,

ei neuvot, ne joita lapsena sain,

elon vaa'assa paljon paina.

Kun elämän kaari on korkeimmillaan

voi kohtalo paljonkin antaa,

jos pakko on oppia luovuttamaan

uusi päivä voi kukkia kantaa.

Kun aina astelet pystyssä päin

surun tullenkin hymyillä jaksat,

tasapainossa mielesi säilytä näin

kohtalolle laskusi maksat.

Vuosien ohitse soljuvan nään,

aina vaipuu päivät ja hetket,

ei pelkoa lie, että reitille jään

saan kahlata määrätyt retket.

Turha lienee pelätä kohtaloaan

sillä pelko ei apua toisi,

näin hetkestä hetkeen vaeltamaan

minut luotu on, muuta en voisi.

Lämmöllä Anneli