Kun lähestymme

 Kun lähestymme talvipäivänseisausta

päivät ovat lyhyimmillään ja

Valo on niukka.

Salli tämä hiljaisuuden aika

osallistuaksesi..

Tee hellävaraisia säätöjä

arkeesi.

Talviunien vaistot ovat vahvoja

juuri nyt, ja meidän täytyy

toimi niiden mukaan.

Talvi on toipumisen aikaa.

Meidän täytyy seurata luonnon esimerkkiä,

luonto lepää hiljaa ja

palauttaa energiansa kevääseen.

Kun valo vähenee,

meitä muistutetaan

hidastaa ja tehdä vähemmän.

Liian usein jätämme huomiotta

kutsu hiljaisuuteen.

Talvi on odotuksen aikaa ..

Valo palaa.

samoin kasvisto ja eläimistö.

Sillä välin,

Vedä syvään henkeä

Ja rentoudu vuodenaikaan

syvään levoon ...

- Serendipity Corner

Kuulin linnun

Kuulin linnun laulavan

Joulukuun pimeässä.

Maaginen asia

Ja ihana muistaa.

"Olemme lähempänä kevättä

Kuin syyskuussa,”

Kuulin linnun laulavan

Joulukuun pimeässä..

- Oliver Herford

Marraskuun pimeys

Marraskuun pimeys kietoo meidät syliinsä,

kuin vanha ystävä, joka ei päästä irti.

Valot heijastuvat lätäköistä, luoden toivoa

sydämeen, joka kaipaa valon paluuta.

    

Kuuntele

Kuuntele , hiljaisuus puhuu

Katso , pimeyskin on täynnä valoa 

Revontulten takana tähtien tuike 

Kuu kierrollaan tuo kelmeää loistettaan

Sinä halaat lujasti 

Vain hengitys käy huuruna ilmaan 

Ajatukset puhuu 

Hyvä olla tässä , selittämättä 

Vain olla

Katsella äärettömyyttä ja hengittää

Maarit

Pimeydellä

”Pimeydestä ei pääse pois pimeydellä, vaan valolla. 

Vihalla ei pääse pois vihasta, vaan rakkaudella.” 

—Martin Luther King

Sairaalassa

Jo pihalta lyhdyn valo

on sammunut kokonaan.

Ei pimeämpää yötä

voi olla päällä maan.

Minun seinäni takana yskii

kuoleva ihminen.

Minä en ole kuollut vielä,

minä elän ja vapisen.

- Saima Harmaja

Aamu

AAMU

Ei sanoista

välittäjiksi.

Vakuuttamaan.

Hiljaisuus aidompi.

Tosi.

Luja käsi

joka tarttuu käteeni

oikeaan aikaan

kertoo kyllä:

olet siinä. Yhä.

Ja rakastat.

Vaikka on pimeää.

Ja hiljaista

-Maaria Leinonen-

Loistakoon liekki

LOISTAKOON LIEKKI

Sinnekin missä on pimeää,

kynttilän liekin voit sytyttää.

Missä nyt mieli on murheellinen,

loistakoon kirkkaus kynttilän sen.

Sinnekin missä ei laulut nyt soi,

kynttilän loiste saapua voi.

Merkiksi toivon ja luottamuksen

loistakoon kirkkaus kynttilän sen.

Yksinäisyyteen ja pettymykseen,

toivottomuuteen niin tuskalliseen

loistakoon liekki nyt lohdutuksen,

loistakoon kirkkaus kynttilän sen!

Keskellä yötä synkkenevää

kynttilän liekin voit sytyttää,

pienikin lämpö sulattaa jään,

taas uuden riemun saa syttymään.

Lohduttomuuteen ja uupumukseen,

hiljaiseen toivoon ja kaipaukseen

loistakoon liekki nyt rakkauden,

loistakoon kirkkaus kynttilän sen!

Sinnekin missä on pimeää…

Säv. Petri Laaksonen

San. Anna-Mari Kaskinen

Palaa kynttilä hiljalleen

Palaa kynttilä hiljalleen,

ilta pimenee.

Tuska kaivaa rintaa,

koskee, kirvelee.

Kuun valolta lohtua pyydän,

auta poloista.

Yksinäistä kulkijaa,

muiden joukossa.

Suljen silmät kostuneet

ja yhteen käteni liitän.

Pyydän rauhaa sydämeen

ja voimaa jaksamaan.