Kuuntele

Kuuntele , hiljaisuus puhuu

Katso , pimeyskin on täynnä valoa 

Revontulten takana tähtien tuike 

Kuu kierrollaan tuo kelmeää loistettaan

Sinä halaat lujasti 

Vain hengitys käy huuruna ilmaan 

Ajatukset puhuu 

Hyvä olla tässä , selittämättä 

Vain olla

Katsella äärettömyyttä ja hengittää

Maarit

Lumisilta rannoilta

Lumisilta rannoilta

Lumisilta rannoilta,

kylmien vesien aalloilta.

Sieltä kaipaukseni etsii,

toivoo löytävän taas onneni.

Routaisilta niityiltä,

pakkasessa seisovista heinikoista.

Sieltä ikäväni katselee,

etsien kadotettua onneani.

Huuruisista koivuista,

viimeisistä linnun lauluista.

Niistä suruni kuuntelee,

minne se onneni hävisi.

Erämaajärvi

ERÄMAAJÄRVI

Pakkanen käynyt yöllä suolla,

huuru nousee sammaleista.

Alkaa hiljaa tihuttaa vettä,

kasvoillasi pian kostea kalvo.

Järven rannalla hiljaista,

pinnalla vaeltelee vaaleaa sumua.

Vedestä kuuluu välillä molskahdus,

kalat aamuisella saalistuksellaan.

Jaksan odottaa aamun lähtöä,

nähdä sen hiipuvan pois.

päivä pian näyttää maiseman,

jossa silmäni saavat levähtää.

Samana pysyneen erämaa järven,

jossa karut männyt rannoilla.

pitkät kuivuneet kaislikko rannat,

puronsuu ympärillään pitkä heinikko.

Järvi paikallaan aina vanhana,

mutta minulla on aikani.

Silloin toivon tuulen vievän,

kerran sieluni sitä katsomaan.

- Tuntematon