Älä kanna

 Älä kanna eilisen ongelmia tähän päivään.

Jokainen aamu on lahja — uusi alku,

uusi alku ja uuden luvun ensimmäinen sivu.

Tee siitä kaunis!

- tuntematon

Luonnon

 "Luonnon toistuvissa kertosäeissä

on jotain äärettömän parantavaa

— varmuus siitä,

että aamu koittaa yön jälkeen

ja kevät talven jälkeen. "

~ Rachel Carson

Kesäaamuna

 On hiljaista metsässä vielä,

puut, pensahat uinuaa,

ja Tapion tanhuilla siellä

ei valvone ainoakaan.

Myös kaislikko kallion alla

ja aaltoset uinuvat,

ja kukkaset kunnahalla

ja kankahan kanervat.

Jopa koittaren vaalea juova

idän äärille ilmenee.

Se on enne, mi aamun on tuova

ja se kasvaa ja laajenee.

Jo kultiin ja purppuroihin

idän aavikko pukeuu,

ja virkuin viidakon lintu

sen hohteessa havahtuu.

Pian rannat on ruusuvöinä

ja kultina salmein suut.

Kuvun avaa jo leinikköinen

ja kumpuin kukkaset muut.

On kullassa latvat puiden,

ens’ käkönen kukahtaa.

Sen suloa päivyen uuden

maan uumenet aavistaa.

Ja päivän kultainen kerä

jo nousevi loistossaan,

koko luonto nyt herkkänä herää,

käy vastahan kuninkaan.

On laulua metsän humu,

soi kiitosta kiurun suu,

jo haihtuu rotkojen sumu,

ilolaulelot kajahuu.

Myös Ahtolan kannel helää

nyt vienointa säveltään,

ja kaikki mi henkii ja elää,

maan toukkakin nostaa pään.

Ne kiittävät aurinkoa,

joka nosti ne kuolleista,

joka heille on ilon ja onnen

ja elämän antaja.

Ja ihminen? – Aamunkoissa

hän kulkevi kuunnellen,

ja luonnon juhlissa noissa

sois mukana olla myös hän.

Ja sävelmän hänkin liittää

siihen suurehen kuorohon.

Vaan ihminen – Häntä hän kiittää,

joka luonut on auringon.

- 

Immi Hellén

Kevättä

Kevättä

Heräävässä aamussa

mustarastaiden huilut.

Avautuvat silmut

sanattomina,

lupauksia täynnä.

- Liisa Anttila

Oli rajuilma

Oli rajuilma, tuuli navakasti,

satoi kaatamalla aamuun asti.

Nukuin aitassa. Heräsin kun kuulin

ovea raavittavan, sulhaseksi luulin.

Oven aukaisin - ja katsos pakana!

Teemu-kolli seisoi oven takana.

Läpimärkänä se viereen tuli,

siinä kehräs, sydämeni suli.

- Pirkko Haaramäki

Sinä olet

Sinä olet kultainen aamunkoitto,,

kuutamopolulla sirkkojen soitto,

poutapilvien lumottu linna,

suokukan pehmeä, valkoinen villa.

Sinä olet makea mansikkamaito,

kultasormuksen safiiri aito,

sinä olet suloinen nurmen nukka,

kevään tuoksuva omenankukka.

Sinä olet kaipuuni aurinkoranta

laineiden leikki, valkoinen santa.

Huikea huutoni korpien kohtuun,

äänetön rukous onneen ja lohtuun.

- Hilkka Söderman

Puhtaaksi kirjotettu

Puhtaaksi kirjoitettu sielu yöpöydällä,

uuden alku,

pieninä

paloina aamussa,

sataa nukkuvan maan syliin,

kehräävä kissa

kotini lämmössä

juon kupillisen kahvia,

panen runoon

parastani

pyhän kunniaksi.

- Maarit Virtanen

Iloa

Iloa sen pitää olla

jokaisen uuden aamun

valon määrästä

väristä riippumaton

pilvinen tai aurinkoinen

sinihämäräinen

epätoivonharmaa.

Mikä tahansa

mutta uusi päivä

mahdollisuuksia täysi!

Ehkä juuri tämä se päivä

jota et koskaan unohda

jonka jälkeen kaikki on toisin.

-Maaria Leinonen-

Aamun

Aamun kirpeä ilma ihana, hengityskin huuruaa.

Sen tuoksu raikas, nenänpäätä kutittaa.

Aamu kasteessa, valon säteet kimaltaa ja usva syliin sulkee kulkijaa.

On ilo ruskapuiden noiden, kauniista väriloistosta. 

Kulkiessa katsellessa, kauneutta ihaillessa,

Ei ikävä kesää muista.

- Henna

Aamu

Aamun kirkkaus on niinkuin laulu.

Itse taivas lepää järvessä.

Liikkumatta, autuaina pilvet

uneksivat ilman äärillä.

Kaislat välkkyy kastepisaroista,

metsä hymyy läpi kyynelten.

Kaukaa, helisten ja värähdellen

rastaan huilu jumalallinen.

- Saima Harmaja

Olin rikki ja sekaisin, Yölintu appelsiinilehtoon, käsi jota pitelin, syksyn pimeimpään aikaan

Olin rikki ja sekaisin, syksyn pimeimpään aikaan.

Hän siihen lennähti jostakin, kaunis valo kasvoillaan.

Käsi jota pitelin, oli kädessäni vielä aamullakin.

- Appelsiinilehtoon, Yölintu

Kertoa voin

Kertoa voin tämän verran,
illalla näin haamuherran.
Kumarteli kaavun alla,
tuossa meidän verannalla.
Johonkin vain sitten haihtui,
yö kun jälleen aamuun vaihtui.

Aamun

Aamun ensirapsahdusten kanssa

nousen kurkottamaan

uutta aamua

Tarvitsen kahvia

Ja Sinua

- Una Reinman

Jokaisesta

Jokaisesta

hereilläolonsa

hetkestä

voi löytää

onnenmuruja

- Una Reinman

Aamu

AAMU

Ei sanoista

välittäjiksi.

Vakuuttamaan.

Hiljaisuus aidompi.

Tosi.

Luja käsi

joka tarttuu käteeni

oikeaan aikaan

kertoo kyllä:

olet siinä. Yhä.

Ja rakastat.

Vaikka on pimeää.

Ja hiljaista

-Maaria Leinonen-

Aamun valo

Aamun valo tulvii

ovista ja ikkunoista.

Hengitän valoa

ja valo tuoksuu 

tuoreelta ruoholta.

Kevätmetsältä.

Poutapilviltä.

Tämä on jo huominen.

Eilinen mennyt menojaa.

Mitäpä menneistä eilisistä -

pimeistäkään.

Mitä tulevista huomisista!

Haluan elää tämän päivän

kuin poutapilvi

- kevyt - huoleton

auringon valossa

tuulen kämmenellä.

(Maaria Leinonen- Huomisen ovella)

Ei mikään

Ei mikään uskonasia,

tiedollasi sen tiedät:

kun pilvi on itkunsa itkenyt,

kyynelehtinyt tarpeeksi,

niin se sallii auringon

lipua esiin.

Kuivaamaan kyyneleitä.

Sinunkin.

Katso, pilvi ohenee!

Pian on auringon aika,

ilon ja hymyn.

Ja uuden aamun.

(Maaria Leinonen – Huomisen ovella)

Pydähdyn

Pysähdyn.

Aamuni on hiljainen.

Teen matkan itseeni

ja tulen jatkamaan

taas vahvempana.

      -Runotalo

Aamuisin

Aamuisin niityillä on usvaa,

minä kelaan sitä pienelle vyyhdilleni,

että saisin itselleni lämpimän takin 

talvea vastaan.

Talo täynnä hiljaisuutta

Talo täynnä hiljaisuutta

Talo täynnä hiljaisuutta,

on aikaa antaa ajatusten viedä,

juosta läpi elämän,

entiseen ja tulevaan.

Kynttilä valaisee huonetta,

on jäisen ikkunan takana pimeys,

joulukuinen pakkasaamu.

Hyvä on tässä istua,

lämpimässä hämärässä.

kädessä kuppi lämmintä.

Niin pienessä se onneni on,

talo täynnä hiljaisuutta,

on aikaa antaa rukouksen viedä,

löytää luokse Jeesuksen,

pyytämään ja kiittämään.

 - Tuntematon