Näytetään tekstit, joissa on tunniste mustarastas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mustarastas. Näytä kaikki tekstit

Kevättä

Kevättä

Heräävässä aamussa
mustarastaiden huilut.
Avautuvat silmut
sanattomina,
lupauksia täynnä.

- Liisa Anttila

Nämä hetket

Nämä hetket kun: 
pimeää, 
sadepisarat, 
ja mustarastas laulaa riemuaan 
- että huomaa: 
valo alkaa. 
Kevät tuoksuu jo.

- tuntematon

Eräänä elokuun iltana


Eräänä elokuun iltana
kun enää on vähän valoa
vesi rannassa varoen nuolee
kallion lämmintä pintaa.
Silloin minussa suru kuolee,
ilo äkisti koskettaa rintaa!

Ja mustarastas laulaa
kuin tuntisi kaiken sen,
mitä itkin pitkin illoin,
mitä vieläkin muistelen.
Kun mustarastas laulaa
se kipu ei tunnukaan,
se nousee tuulten mukana
ja päästää sydämen otteestaan.

Eräänä elokuun iltana
kun taivas on tähtien peitossa
meri kuiskailee kalliot uneen,
öisestä tuoksusta juovun.
Muistan kaiken sen tapahtuneen,
mutta surusta suuresta luovun.

(Sinikka Svärd)