Syvällä sydämen alla

Syvällä sydämen alla,

kannan sinua,

en itke ääneen,

etten tappaisi iloa ihmisten silmistä

tai sammuttaisi aurinkoa 

kaamoksen keskeltä,

runoilen peiton alla,

piilossa

jopa itseltäni

salassa,

heikkouttani häveten ristin epäilevät käteni,

ja toivon että sinun on hyvä olla

minä jatkan matkaa,

askelteni kaiku

kantaa

minut luoksesi,

kun aika on valmis,

päästämään

minusta

irti

- Maarit Virtanen

Lumikiteiden keskellä

Lumikiteiden keskellä palaa tuhannet lyhdyt,

ikuisuuden ikkunalta,

tähdet satavat puiden oksille,

sielulintusi laskeutuu kädelleni,

hetken maailma on toivosta kaunis,

enkä minä itke surusta,

vain onnesta

itken

- Maarit Virtanen

Tänään minä

Tänään minä itkin 

Vain sen vuoksi että saan olla kiitollinen

Monesta , paljosta 

Siksi että olen nainen , äiti 

Siksi että niin monelle rakas

Tulla onnelliseksi 

Vaatii paljon 

Menetyksiä , kokemuksia 

Uusia alkuja , loppuja

Tulla ehjäksi 

Vaatii voimaa korjata puuttuvat palaset 

Erottaa se mikä tekee onnelliseksi 

Rakastaa myös itseään 

Että jaksaa kannatella rakkaimpiaan

Maarit

Olen itkenyt

Olen itkenyt lakkaamatta
läpi päivän keväisen.
Ja minun sydämeni tuska
on vuorenkorkuinen.

Mutta pieni peipponen lensi
minun ikkunani taa.
Ja se lauloi hurmaantuneena,
ja sen riemua helisi maa.

Oi Jumala! Sydämessäni
on aivan pimeää.
Ja kuitenkin peipponen lauloi.
En voi sitä ymmärtää

- Saima Harmaja

Monena iltana

Monena iltana

olen nähnyt naisen napsauttavan valot yksiöönsä,

hetken perästä hän seisoo ikkunan ääressä

kylpytakkisillaan, savuke kädessä,

toisella kädellään vyötäröä painaen.

Hän seisoo siinä

luonteenomaisesti, ikävissään, jouten,

kun valot syttyvät ikkunoihin

ja autot kadun hartsintummassa kuilussa kiitävät

pysähtymättä kohteisiinsa.

Yksinäisyys on sitä,

että painaa kuumat kämmenensä yhteen

tunteakseen ihmisen lämmön,

että kääntyy ja vilkaisee peiliin

nähdäkseen ihmisen hymyn

että purskahtaa itkuun

kuullakseen ihmisen surun äänen.

- Eeva Kilpi

Eräänä elokuun iltana

Eräänä elokuun iltana

kun enää on vähän valoa

vesi rannassa varoen nuolee

kallion lämmintä pintaa.

Silloin minussa suru kuolee,

ilo äkisti koskettaa rintaa!

Ja mustarastas laulaa

kuin tuntisi kaiken sen,

mitä itkin pitkin illoin,

mitä vieläkin muistelen.

Kun mustarastas laulaa

se kipu ei tunnukaan,

se nousee tuulten mukana

ja päästää sydämen otteestaan.

Eräänä elokuun iltana

kun taivas on tähtien peitossa

meri kuiskailee kalliot uneen,

öisestä tuoksusta juovun.

Muistan kaiken sen tapahtuneen,

mutta surusta suuresta luovun.

(Sinikka Svärd)

Monena iltana

Monena iltana

olen nähnyt naisen napsauttavan valot yksiöönsä,

hetken perästä hän seisoo ikkunan ääressä

kylpytakkisillaan, savuke kädessä,

toisella kädellään vyötäröä painaen.

Hän seisoo siinä

luonteenomaisesti, ikävissään, jouten,

kun valot syttyvät ikkunoihin

ja autot kadun hartsintummassa kuilussa kiitävät

pysähtymättä kohteisiinsa.

Yksinäisyys on sitä,

että painaa kuumat kämmenensä yhteen

tunteakseen ihmisen lämmön,

että kääntyy ja vilkaisee peiliin

nähdäkseen ihmisen hymyn

että purskahtaa itkuun

kuullakseen ihmisen surun äänen.

Rakel Liehu

Jos näkisit minut nyt

Jos näkisit minut nyt

Jos joku näkisi minut nyt,

se voisi olla rumaa katsella.

Kun iso mies itkee,

ja rukoilee.

Isolla miehellä suuret murheet,

ja vielä suuremmat toiveet.

Mutta täyttyyhän minunkin joskus itkeä,

rukoilla ja toivoa.

Jos ei muulloin,

niin yöllä,

tässä hämärässä,

ja yksin.

Mieluummin

Elämässä on sata ovea

Näyttämöllä hymyilen

Kun avasit silmäsi

Jokainen meistä

Jokainen meistä törmää joskus tunteeseen kun mikään ei tunnu miltään. 

Saatat hymyillä ihmisjoukon keskellä olematta läsnä, 

olla hiljaa vaikka tekisi mieli huutaa, 

nauraa vaikka sisimmässäsi itket. 

Niin moni meistä on kokenut kaikenlaista 

ja niin moni meistä miettii minkä helvetin takia olen vielä tässä. 

Joskus huomaat olleesi liian vahva liian kauan 

ja kun niin tapahtuu saatat tippua pohjalle, 

mutta muista aina että pohjaltakin pääsee ylös 

jos vain on joku joka jaksaa kerätä voimia kanssasi siihen. 

Älä ikinä anna periksi vaikka valo tuntuu olevan liian kaukana. 

Vain harvat meistä tietää mitä on olla ihan pohjalla ja rikki, 

harva osaa arvostaa pieniä sanoja ja tekoja 

jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen. 

Kerro kun välität, 

huuda kun olet vihainen, 

itke kun olet surullinen.

Me suljemme