Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yölintu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yölintu. Näytä kaikki tekstit

Kukkaisniityt



Kukkaisniityt kuin keijusen tukkaa,

sammalmättäät kuin pehmyttä nukkaa.

On korkean korkea taivaankaari

taikaa on täynnä yö mittumaarin.



Yölintu hiljaa armastaan huhuu

senkin voi kuulla kun luonto puhuu.

Kokon liekkien viimein sammuvan näemme.

Hetkeksi yöttömään yöhön viel jäämme.


Eeva Peltonen

Kukkaisniityt





Kukkaisniityt kuin keijusen tukkaa,

sammalmättäät kuin pehmyttä nukkaa.

On korkean korkea taivaankaari

taikaa on täynnä yö mittumaarin.



Yölintu hiljaa armastaan huhuu

senkin voi kuulla kun luonto puhuu.

Kokon liekkien viimein sammuvan näemme.

Hetkeksi yöttömään yöhön viel jäämme.


Eeva Peltonen


Olin rikki ja sekaisin, Yölintu appelsiinilehtoon, käsi jota pitelin, syksyn pimeimpään aikaan


Olin rikki ja sekaisin, syksyn pimeimpään aikaan.

Hän siihen lennähti jostakin, kaunis valo kasvoillaan.
Käsi jota pitelin, oli kädessäni vielä aamullakin.

- Appelsiinilehtoon, Yölintu