Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maaria Leinonen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maaria Leinonen. Näytä kaikki tekstit

Iloa

Iloa sen pitää olla

jokaisen uuden aamun
valon määrästä
väristä riippumaton
pilvinen tai aurinkoinen
sinihämäräinen
epätoivonharmaa.
Mikä tahansa
mutta uusi päivä
mahdollisuuksia täysi!
Ehkä juuri tämä se päivä
jota et koskaan unohda
jonka jälkeen kaikki on toisin.

-Maaria Leinonen-

Jaksaakseen

Jaksaakseen on opittava katsomaan,
kuuntelemaan tarkkaan,
josko jossain helähtäisi
jokin pieni sävel
lämmin sana
hymyn häivä
ruskojuova pilven raossa.
Ja on, on se siellä.
Aina se kuitenkin on.

Maaria Leinonen

Isän suuret, karheat kädet


Isän suuret, karheat kädet
sanoivat pitkin päivää:
rakastan sinua, lapsi. 
Ne olivat teon sanoja,
niin vahvoja,
että kantavat läpi elämän.

- Maaria Leinonen

Vielä lokakuussa


Vielä lokakuussa voikukka 
rääväyttää silmänsä selkoselälleen 
kesän mittaan monet kerrat 
leikatulle nurmikolle 
kuin pieni lyhty 
kuin sitkeä valonsäde 
kertomaan: 
Älä luovuta. 
On kukittava ja valaistava 
talven kouraisuun asti. 
Ja taas keväällä 
roudan rajallakin 
on kukittava ja valaistava 
valaistava ja kukittava. 
Kun se kerran on 
tehtäväksi annettu. 

(Maaria Leinonen - Silta joka kantaa 2003).

Vielä on toivoa


Vielä on toivoa
toivo on olemassa
niin kauan kuin ihmisiä
jotka avaavat suunsa
ja kysyvät jotka avaavat
suunsa ja huutavat.

Niin kauan kuin siemeniä
jotka itävät
niin kauan kuin
kämmennenala multaa
siemenen itää.

Niin kauan kuin lapsia
jotka uskovat unensa tosiksi
leikkinsä työksi.

Vielä on toivoa
toivo on olemassa.

Mutta kysyä pitää
pitää huutaa
kylvää
leikkiä.

- Maaria Leinonen

Matka


Matka enemmän

kuin tämä kuljettu tie
kuin maisema ympärill.ä
Mukana unet ja pelot
kivut ja toivot
menetetyt mahdollisuudet
harha-askeleet ja voitontanssi
sanotut sanat
sanomattomat
ihmiset kohdatut
kohtaamattomat.

Elämä on enemmän.
Mutta vain yksi silmäntäysi
kerrallaan.
Yksi askel.

(Maaria Leinonen)..

Kun olit mennyt

Kun olit mennyt
istuin monta kertaa
puhelimen ääreen
soittaakseni
kun sinulla nyt aikaa.
Ja minullakin.
Kunnes tajusin:
ei numeroa
ei kenttää sinne
missä lienetkin.

Mutta uskon
että puhelut
menivät perille.

Maaria Leinonen

Ystävä


YSTÄVÄ

Ystävä on hän
jonka kanssa voi
vaieta pitkään
kuunnella hiljaisuutta
lintuja
tuulta
myrskyn raivoamista
oudossa metsässä
katsoa kynttilänliekkiä
pimeää yötä.

Ystävä on hän
jonka kanssa saa
kulkea omaan tahtiin
eikä toinen sano:
nopeammin nopeammin
astu jälkiini
olemme pikemmin perillä!

Ystävän kanssa
taival
matkanteko
viivähtäminen
yhtä tärkeää
kuin perillepääsy.
Tai tärkeämpää.

-Maaria Leinonen-

Aamu


AAMU

Ei sanoista
välittäjiksi.
Vakuuttamaan.
Hiljaisuus aidompi.
Tosi.
Luja käsi
joka tarttuu käteeni
oikeaan aikaan
kertoo kyllä:
olet siinä. Yhä.
Ja rakastat.
Vaikka on pimeää.
Ja hiljaista

-Maaria Leinonen-

Aamun valo


Aamun valo tulvii
ovista ja ikkunoista.
Hengitän valoa
ja valo tuoksuu 
tuoreelta ruoholta.
Kevätmetsältä.
Poutapilviltä.

Tämä on jo huominen.
Eilinen mennyt menojaa.
Mitäpä menneistä eilisistä -
pimeistäkään.
Mitä tulevista huomisista!

Haluan elää tämän päivän
kuin poutapilvi
- kevyt - huoleton
auringon valossa
tuulen kämmenellä.

(Maaria Leinonen- Huomisen ovella)

Ei mikään


Ei mikään uskonasia,

tiedollasi sen tiedät:
kun pilvi on itkunsa itkenyt,
kyynelehtinyt tarpeeksi,
niin se sallii auringon
lipua esiin.
Kuivaamaan kyyneleitä.
Sinunkin.

Katso, pilvi ohenee!
Pian on auringon aika,
ilon ja hymyn.
Ja uuden aamun.

(Maaria Leinonen – Huomisen ovella)

Unelma


UNELMA

Älä sano:sehän on
vain unelma.
Unelma vahvempi
kuin terässilta.
Kestävämpi kuin
graniittipaasi.
Missä olisit
olisimme
ilman unelmaa?
Ilman unta uudesta
päivästä.
Paremmasta.

-Maaria Leinonen-