Nyt on syksy,
ja kultaiset linnut
lentävät kaikki
kotiin sinisen veden yli;
rannalla istuen tuijotan syksyn koruja,
ja hyvästely humisee puissa.
Hyvästely on suuri,
ero edessä,
mutta jälleennäkeminen on varma.
Siksi on uni kevyt,
kun nukahdan,
käsi pään
alla.
Tunnen erään äidin hengityksen silmilläni
ja erään äidin suun sydäntäni vasten:
nuku ja uinu,
lapseni,
sillä aurinko on poissa
- Edith Södergran