Ristiriidat minussa vaihtavat paikkaa,
sydän kallellaan,
rakastan kaikkea
mikä liikkuu.
Yönmustan keskeltä nostan päätäni,
perkele,
minä pärjään,
itseni kanssa marraskuun läpi,
itkeköön taivas,
itkeköön sielu,
itkeköön maatuva maa.
itken mukana en siihen kumminkaan kuole.
Ja jos kuolen,
herään henkiin sylissäsi
- Maarit Virtanen