Kultapallosta minä aina muistan

Kultapallosta minä aina muistan
yön ennen kuin traktorit tulivat,
miten me pelastimme kukat
palaneen talon raunioilta.

Kaivoimme sipulit
tallatuista penkeistä,
kannoimme juurakoita, multapaakkuja
niin että selkää pakotti lopun yötä.

Miehet sanoivat: Hullut,
saahan noita,
muutamalla markalla.
Vanhanemännän kukat,
vuosikausia huolella vaalitut.

Aamulla ne tulivat
kuin panssarit
ja ajoivat kaiken tasaiseksi.

Syyspuoleen
kukat kukkivat, siirtolaiset,
vähän entistä valjumpina.

Nyt on palosta jo monta kesää
ja kultapallo
revähtänyt yli seinustan.

-Helena Anhava-