Niin minä sinulle kuulun

Niin minä sinulle kuulun
niinkuin meri ja tuuli
jotka toisilleen luotuja on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin kyynel ja nauru
joita elämä tulvillaan on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin vuoret ja niityt
jotka maisemaan maalattu on.
Ja minä sinulle kuulun,
läpi tulen ja jään,
minä tulen ja luoksesi jään.

Ilman sua ois yöni ikuinen.
Saapuis kylmyys seiniin huoneiden.
Ja ilman sua jäis kipu kiivas,
suru hiljainen.
Vain ikävän toisi huomispäivä,
muistot eilisen.

Niin minä sinulle kuulun
niinkuin meri ja tuuli
jotka toisilleen luotuja on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin kyynel ja nauru
joita elämä tulvillaan on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin vuoret ja niityt
jotka maisemaan maalattu on.
Ja minä sinulle kuulun,
läpi tulen ja jään,
minä tulen ja luoksesi jään.

Pois jos lähdet,
tänne jäisi en.
Muuttaisin kauas,
luokse unohdettujen.
Ei tarinamme huuhtoutuisi
mielestäni pois.
Kuin kirjoitettu ainiaaksi
kirjoihin se ois.

Niin minä sinulle kuulun
niinkuin meri ja tuuli
jotka toisilleen luotuja on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin kyynel ja nauru
joita elämä tulvillaan on.
Niin minä sinulle kuulun
niinkuin vuoret ja niityt
jotka maisemaan maalattu on.
Ja minä sinulle kuulun,
läpi tulen ja jään,
minä tulen ja luoksesi jään.
(elämä on yhtä "satua")